keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Pennut 13 vk



Onnistuin saamaan perhepotretin Peksusta ja lapsista. Tänään ne täyttävät 13 viikkoa ja tasan kahden viikon kuluttua täältä on viimeinenkin muuttanut pois. Hieman haikealla mielellä olen jo tässä vaiheessa.

Kaikki kuvat on jo netissä, otin vähän salamalla ja ilman.

Oltiin lauantaina Luumun ja Pööpin kanssa Turussa näyttelyssä. Luumu oli tuomarin paras ja sai ensimmäisen sertin leikattujen luokissa. Pööpi sai myös ensimmäisen sertin, joten ei pentujen osalta tarvitse enää näyttelytuloksia miettiä (toista pentuetta varten tarvitaan ex-tulos). Pööpiä vastassa oli 8 muuta naarasta TP-valinnoissa, joten en odottanutkaan suurempaa menestystä. Koskaan ei ole ollut noin montaa kissaa vastakkain kun olemme aiemmin olleet. Molemmat olivat tosi reippaita. Ostin pennuille mukaan annettavaksi vähän kivoja leluja.

torstai 22. marraskuuta 2007

Flunssaista raporttia

Hirveä flunssa on päässyt iskemään, joten siksi kuvapäivityksetkin vielä laahaa. Jotain kuvia sain eilen illalla väkisin räpsittyä, mutta yksilökuvia pitää varmaan vielä yrittää ottaa myöhemmin lisää. Kuvat laitan nettiin kunhan jaksan.

Mammat ovat onnistuneet opettamaan pentulaisille että ihmisten päällä kuuluu nukkua. Tai jos ei ihmisten päällä niin ainakin sitten peitolla ja kannattaa kahmia tilaa peitolta yön aikana mahdollisimman paljon ;). Pennut ovat olleet kivaa seuraa sairastelun aikana.

Tosca on päättänyt että purkkiruoka on myrkytettyä. Vähintäänkin. Pik ja Jassu syövät teollista ihan mielellään, mutta Tosca korkeintaan maistaa millin kokoisen palasen ja sen jälkeen nyrpistää nenäänsä ja lähtee pois. Älytön sinkoilu käynnissä joka kerta kun menen jääkaapille.

Ai niin, tärkein uutinen meinasi unohtua. Welli, eli Brunnbäcken's Blue Aiwel oli DNA-testin mukaan PRA-negatiivinen, joten näin voinen julistaa kaikki kissani PRA-negatiivisiksi :)!

Jaksoin laittaa yhden kuvan nettiin ja se on tässä, pennut 12 vk:

torstai 15. marraskuuta 2007

Sukukokous eläinlääkäriasemalla

Tänään oli pentulaisten eka rokotus. Samalla rokotettiin Peksu-mamma. Mukaan lähtivät myös Jaakon pojat Tintti ja Roope. Kun pääsimme sisään odotushuoneeseen siellä istui pentujen iskän Justuksen omistaja Heidi ja kertoi että Justus on juuri leikattavana. Justuksen jälkeen leikkauspöydälle pääsi sen isä Tintti. Koska pennut olivat myös mukana siellä oli potilaina katteja kolmessa sukupolvessa. Pennut käyttäytyivät hienosti ja olivat lääkärinkin mielestä oikein kauniita <3.

keskiviikko 14. marraskuuta 2007

11 viikkoa kohta täynnä



Ipanat täyttävät illalla ja yöllä 11 viikkoa. Huomenna niillä on luvassa ekat rokotukset. Niin se aika vaan kuluu. Tänään kolmikko auttoi tosi innokkaana hiekkisten putsauksessa, varsinaiset henkilökohtaiset avustajat.. Päivällä sattui paistamaan kaikeksi onneksi aurinko, joten sain kuvauksen hoidettua. Vähän tietty alkaa tulemaan enempi tärähtäneitä, kun valoa on päivälläkin vähemmän. Tässä nyt kuitenkin kuvat.

Tosca osaa olla kyllä hieman hankala kuvattava, kun se vaan katselee muualle tai jahtailee omaa häntäänsä, ellei suurinpiirtein räjäytä koko kämppää sen nenän edessä :D. Muut ovat ihan hulluna poseeraamassa ja tätä ei vois vähempää kiinnostaa.

lauantai 10. marraskuuta 2007

Omatoimisia otuksia

Joskus mietin että katit voisivat olla hieman vähemmän omatoimisia. Yksi päivä ruuat olivat sulamassa hetken huoneen lämmössä ja sieltä oli itse käyty hakemassa 600 g pussi rustoista broilerin jauhelihaa ja piilotettu se pahan päivän varalle sängyn alle.. Tänään taas laitoin tyhjän kivipiirapussin + siinä olleen pahvin lavuaariin ennen roskikseen laittoa, että nesteet valuisivat pois ja sekin löytyi tästä tietokonepöydän alta.. Ja sitten voikin miettiä miten kivaa täällä on siivota ;).

Sain ihan älyttömän hyvän vinkin kaappien oviin laitettavista lapsilukoista. Niitä saa Biltemasta. Olen aina luullut että nuo olisi jotain rumia ja näkyviä. Pitää ehdottomasti hankkia ensi tilassa. Ainakin yksi keino hallita tätä kaaosta vähän paremmin :D.

Tintin vika pentue syntyi pari päivää sitten Keravalla. Pentujen äitinä on Muusan sisko Nefi. Niitä on neljä, kaksi sinistä ja kaksi riistaa ja todennäköisesti poika ja 3 tyttöä.

Eilen ja tänään otin ohjuksista kuvia. Tänään sattui paistamaan aurinko ehkä noin 5 minuuttia ja heti piti ruveta kuvaamaan. Tässä maistiaisiksi mun suosikki:



Kuvat

torstai 8. marraskuuta 2007

Ballistiset ohjukset sinkoilee

Pennut ovat saavuttaneet nyt sellaisen kulminaatiopisteen jonka jälkeen ei ole enää paluuta niihin kivoihin pieniin kömpelöihin palluroihin. Täällä niitä sinkoilee sinne sun tänne. Onneksi on tällä kertaa vain kolme, niin pysyy edes joku roti :). Peksu on ihan mahdoton pentujen hoidossa, beigejen niskat ovat ihan ruvella kun se kanniskelee niitä jatkuvasti, koosta huolimatta.

Eilen jouduttiin pistäytymään eläinlääkärillä, kun Muusa kökki kahtena edeltävänä iltana hiekkalaatikolla aika pitkään ja pissaköntit olivat aika pienet. Sillä olikin sitten bakteeriperäinen pissatulehdus, johon se sai pitkävaikutteisen antibioottipiikin. Samalla poistettiin hammaskivet. Pennut olivat myös mukana, koska mokasin itse hieman tuulettamalla kämppää, sillä seurauksella että Toscalla ärtyivät vähän silmät ja se alkoi pärskimään. Vauhtiin tämä ei tokikaan ole vaikuttanut, mutta parempi tutkia ettei rokotukset jää välistä ensi viikolla. Pennutkin saivat lääkekuurin, vaikka pahasti epäkunnossa eivät onneksi olleetkaan. Vähän matkareeniäkin tuli ja naamat oli sankareilla kuin pitbulleilla.. Olivat tunkeneet päitään ristikon läpi.

Koitan ottaa huomenna uudet kuvat. Keskiviikkona kun en halunnut pitbull-kuvia ja tänään en ole ehtinyt.

lauantai 3. marraskuuta 2007

Salainen ase

Kävin ostamassa eilen viime minuuteilla tarjoushiekkaa Mustista ja Mirristä (tarjous loppui siis eilen) ja heräteostoksena tuli hankittua laserosoitin. Kaikki kissat menevät siitä kiitettävän sekaisin, mutta kovinta vauhtia menee ehdottomasti Muusa. Välillä se jopa yritti omia tiplaa ja marmatti muille että tämä on minun, menkääs nyt siitä. Eli jospa Muusan laihdutusohjelmassa paneuduttaisiin liikuntapuolella nyt tähän.

Jassu onnistui satuttamaan pari päivää sitten etujalan. Se kun on vielä draaman kuningas niin tietysti oli pakko huutaa ja kiljua koko ajan. Toisaalta oli myös pakko juosta ja kiipeillä. Suljin sitten Peksun ja pennut tuonne maalausta odottavaan lähes tyhjään makkariin, että ei olisi tarjolla mitään hurjapäisen kiipeilyn kohteita. Aamulla jalka olikin sitten jo ihan ok. En vaan ymmärrä miten joillain onnistuu kissojen jatkuva eristäminen, kun nuo raapivat jatkuvasti vaan ovea ja maukuivat sen eri puolilla.. Ja Peksu aluksi onnistui myös karkaamaan eikä suostunut menemään takaisin.

Niin ja pentujen paperit tosiaan tuli tällä viikolla! Jee. Ne pitäisi myös madottaa, mutta joku kissoista on varastanut ja piilottanut matolääkkeen...